Akkam jirtan hordoftoota kiyya mee arra barnoota seeraa dhimma asii olii kanaan walqabatu qabadhee dhufeen jira! Baay’ee keenya biratti manni tokko kaartaa irratti maqaa jaarsaa fi jaartii lamaaniitiin yoo galmaa’e, yeroo hiikaa ykn qabeenya qooddaa manichi akkuma jirutti qoodama jennee yaadna.haa tahu malee seera keenya keessatti dhimmi kun haala kanaan hin hojjetu. Dhaddachi Ijibbaataas murtii dhimma kana kallaattiin deeggaru tokko haala.itti aanu kanaan kennee jira.

Dhaddachi Ijibbaatan Murtoo Darbe

Jalqaba, murtoo seeraa kanaa salphatti haa ilaalluu. Dhaddachi Ijibbaataa MMWF Lakk. Galmee 235844 — Onkololeessa 06, 2016 A.L.H irratti murtii kenne. Murtoon kun waan ijoo tokko ifaan jedha:

Manni tokko kaartaa irratti maqaa jaarsaa fi jaartii lamaaniitiin galmaa'us, yoo manichi gaa'ela dura ijaaramee ykn bitamee kan jiru ta'e — manichi qabeenya dhuunfaa nama duraan horate sanaa ta'a. Qabeenya waloo hin ta'u.

Kun salphatti hubachuuf fakkeenya haa fudhannuu. Tolasaa jedhamu tokko mana bite. Kana booda Caaltuu fuudhe. Gaa'ela booda Caaltuu maqaan isii kaartaa irratti galmeeffame. Namoonni hedduu amma: "Manni kun amma waloo ta'e" jedhu. Garuu Dhaddachi Ijibbaataa ni jedha — lakki. Manni sun amma illee qabeenya dhuunfaa Tolasaa ti. Sababni isaa manni sun gaa'ela dura horatameef.

Dhimmi guddaan kun. Kaartaan maqaa agarsiisuuf gargaara — mirga uuma. Garuu qabeenya dhuunfaa gaa'ela duraa gara qabeenya walootti hin jijjiiru.

Labsii Mirga Namummaa Idil-addunyaa (UDHR) ,Heerri Mootummaa fi Seera Maatii Federaalaa Maal Jedha?

Murtoon Dhaddachi Ijibbaataa sun kan bu'ureeffate ;Labsii Mirga Namummaa Idil-addunyaa (UDHR) , heera mootummaa kw 40'. Seera Maatii Federaalaa Kwaarti 57, 58 fi 90 dhimma kana akkamiin ibsuu ilaaluu barbaachisaadha. Haa ilaallu.

1. Labsii Mirga Namummaa Idil-addunyaa (UDHR) — Keeyyata 17 ​Mirgi abbaa qabeenyummaa sadarkaa idil-addunyaatti mirga namummaa keessaa tokko ta’ee beekamtii argateera. Labsii Mirga Namummaa Idil-addunyaa (Universal Declaration of Human Rights) Keeyyata 17 irratti haala kanaan kaa’ameera:​Namni kamiyyuu dhuunfaan yookiin namoota biroo waliin ta’uun qabeenya dhuunfaa qabaachuuf mirga qaba.​Namni kamiyyuu qabeenya isaa irraa haala seeraan ala ta’een hin mulqamu.

​2. Heera Mootummaa FDRE — Keeyyata 40

​Heerri mootummaa biyya keenyaas mirga qabeenya dhuunfaa namootaa ni kabaja. Keeyyata 40(1 fi 2) irratti:​Lammiin Itiyopiyaa kamiyyuu qabeenya dhuunfaa qabaachuuf mirga qaba.​Qabeenyi dhuunfaa jechuun qabeenya carraaqqii, dandeettii uumuu yookiin kaappitaala dhuunfaa lammiitiin uumame yookiin argamedha

Kwaarti 57— Qabeenya Dhuunfaa Jechuun Maal Jechuu Dhaa?

Kwaarti 57 ammoo qabeenya dhuunfaa ibsa. Qabeenyi armaan gadii kun qabeenya dhuunfaa jedhamuun beekama:

Tokko — gaa'ela dura horatame. Lama — kennaa argatame. Sadii — dhaalaan argatame. Afur — madda dhuunfaatiin horatame.

Manni gaa'ela dura horatame kanuma keessa waan kufuuf, Kwaarti 57 jalatti qabeenya dhuunfaa ta'a. Kaartaa irratti maqaan haadha warraa yookiin abbaa warraa biraa dabalamuu qofti kana hin jijjiiru.

Kwaarti 42 — Waliigaltee Gaa'elaa Maaliif Barbaachisaa Dhaa?

Kwaarti 42 waliigaltee gaa'elaa irratti haasa'a. Manni qabeenya dhuunfaa ta'e gara qabeenya walootti jijjiiruuf, haalli tokko qofatu jira — waliigaltee barreeffamaa seeraan galmoofame qabaachuu.

Kana jechuun, yoo Tolasaa mana isaa gaa'ela dura bitame Caaltuu waliin "waloo" gochuu barbaade, waliigaltee barreeffamaa godhachuu qaba. Waliigalteen kun seeratti galmeeffamuu qaba. Kaartaan maqaa dabaluu qofti gahaa miti.

Kwaarti 42 kun seera cimaa dha. Waliigaltee barreeffamaa malee, qabeenya dhuunfaan qabeenya waloo ta'uu hin danda'u — kaartaan haa barreeffamu malee.

Maqaan Kaartaa irratti Jiraachuun Maaliif Gahaa Hin Ta'u? — Ibsa Salphaa

Namoonni hedduun gaaffii kana qabuu danda'u: "Yoo maqaan koo kaartaa irratti jiraate, maaliif mirgi koo hin jiru?"

Deebiin isaa salphaa dha. Haa ibsinu.

Kaartaan waraqaa ragaa qabeenyummaa dha. Maqaa agarsiisuuf gargaara. Garuu kaartaan mirga uuma — qabeenya uumuu miti.

Fakeenyaaf, baankiin istaatmantii (statement) kenna. Istaatmantiin maqaa fi balansi agarsiisuuf gargaara. Garuu yoo namni biraa maallaqicha kee baankiin kaa'e, istaatmantii irratti maqaan kee jiraachuu qofti maallaqa sana maqaa keetiif hin godhatu.

Akkuma kanaa, kaartaan maqaa agarsiisuuf gargaara. Garuu manni yeroo kaartaan barreeffame horatame miti — manni yeroo duraani bitame yookiin ijaarametti horatame. Kanaafuu yeroon duraanii seeraan murteessa.

Dhaddachi Ijibbaataas sana mirkaneesse. Kaartaa irratti maqaan nama lammataa dabalamuu isaa qofti mirga qabeenya uumuu hin danda'u.

Fakkeenya Jireenya Irraa — Akkamiin Hubanna?

Yaadannoo barnoota seeraa qofaan haasa'uun rakkisaadha. Fakkeenya jireenyaa salphaa haa fudhannuu.

Biqilaa jedhamu nama tokko haa fudhannuu. Biqilaan waggaa 10 dura hojjechuu jalqabe. Maallaqaan kutaa mana tokko bite. Kana booda waggaa 5 dura Dammitu fuudhe. Gaa'ela booda lameenuu mana sana keessa jiraatan. Gaa'ela jalqabaa irraa kaasee, Dammitu mana sanatti hojjechaa turte — qulqulleessaa, meeshaa bitaa, foyyessaa. Kaartaa irrattis maqaan isaan lameenuu erga galmeeffamee booda amma hiikkoon gaa’ilaa dhufnaan Dammitun : "Maqaan koo kaartaa irratti jira, manni kun kan waloo keenyaati." Jettee falmiti Biqilaan immoo: "Lakki, manni kun gaa'ela duraa waan taheef kan kiyya jedhee falma.”

Seera jalatti — murtoo Dhaddachi Ijibbaataa fi Kwaarti 57, 58 fi 42 jalatti — Biqilaan sirrii dha. Manni sun gaa'ela dura horatameef qabeenya dhuunfaa isaa ta'a. Maqaan Dammitu kaartaa irratti jiraachuun qabeenya sana gara walootti hin jijjiiru.

Garuu — dhimmi kun xumurameera jechuu miti. Dammitun hojii fi maallaqaan mana sanaatti hirmaattee yoo turte, haala dhuunfaa isaatiin falmachuu ni danda'iti. Garuu sun dhimma adda — kaartaa irratti maqaa jiraachuu irraa adda.

Manni Yoom Qabeenya Waloo Ta'uu Danda'aa? — Haalli Sirrii

Kana booda gaaffiin jiru: manni tokko gara qabeenya walootti akkamiin jijjiirama? Deebiin kun baay'ee barbaachisaadha. Haalli sirrii armaan gadii kana:

Haala Tokkoffaa — Gaa'ela Keessatti Waloon Bituu

Manni yeroo gaa'elaa lameenuu waloon bitamuu qaba. Maallaqni bitaaf bahe madda lameen irraa dhufuu qaba — yookiin waliigalee lameen waloon baasuu qaba. Kaartaanis maqaa lameenii barreeffamuun barbaachisaadha.

Kun yeroo sirnaan hojjetamu, manni sun qabeenya waloo ta'a. Keewwanni 62 illeen kana deeggara.

Haala Lammaffaa — Waliigaltee Barreeffamaa Gochuu

Yoo manni gaa'ela dura horatame ta'e, garuu lameenuu gara walootti gochuu barbaadan — waliigaltee barreeffamaa gochuu danda'u. Waliigalteen kun:

Ifaa ta'uu qaba. Seeraan galmeeffamuu qaba. Lameenuu harka isaaniitiin mallatteessuu qabu. Haala saniin erga mallatteessanii booda qaama aangoo qabu biratti yookiin mana murtiitti dhiyaachuu qaba.

Kwaarti 42 kana ibsa. Waliigaltee kana malee, gaa'ela dura horatame sun qabeenya dhuunfaa ta'ee hafa — kaartaa haa barreeffamu malee.

Haala Sadaffaa — Mana Jalqabaa Gurguranii Haarayaa Waloon Bituu

Haalli biraa: yoo manni duraa — gaa'ela dura horatame — gurgurame fi maallaqni argame sun gaa'ela keessatti isaan lachuu waloon tahanii mana haaraa bittaaf yoo itti fayyadaman, manni haaraan kun qabeenya waloo ta'uu danda'a. Garuu kanaaf ragaa fi galmee sirrii barbaachisa.

Yeroo Diiggaa Gaa'ila — Manni Akkamiin Qoodama?

Amma dhimma ijoo biraa haa ilaallu — hiikkoo. Hiikkoon yeroo dhufu, manni kun akkamiin qoodama?

Seera Maatii Federaalaa jalatti, qabeenya waloo hiikkoo yeroo qoodamu haalli armaan gadii ilaalama.

Manni qabeenya waloo ta'e yoo ta'e: Walqixa qoodamuuf haalli jira. Garuu haalli isaan lameenii, ijoollee, fi waliigaltee duraa hundi ni ilaalama. Manni isaan.lameeniifiyyuu gurguratamuun qoodamu danda'a — ykn tokko kaffalee kan biraa baasuutu danda'a.

Manni qabeenya dhuunfaa ta'e yoo ta'e: Kan qabeenya horate sun mirga guutuu qaba. Kan biraa mirga qabeenyaa irratti hin qabu — garuu qabeenya sanatti hojii ykn maallaqaan yoo hirmaate, kana irratti falmachuu ni danda'a.

Kanaafuu yeroo hiikkoo dhufutti, bu'aan dhimma kanaa jalqaba manni kun qabeenya waloo ta'uu fi dhiisuu irratti murteeffama. Kanaafuu dhimmi qabeenya kana sirreessuun yeroo gaa'elaa irraa jalqabuun baay'ee barbaachisaadha.

Dhimma Dhaalmaya — Manni kan Eenyuu Ta'aa?

Gaaffiin kun yeroo namni du'etti ka'a. Abbaan warraa ykn haadha warraa yoo du'e, manni sun kan eenyuu ta'a?

Yoo manni qabeenya dhuunfaa ta'e — gaa'ela dura horatame — fi wasiiyyaa (will) barreeffame jiraate, wasiiyyaan murteessa. Eenyutu itti moggaafame sun argata.

Yoo wasiiyyaa hin jiraanne, seera dhaalaa jalatti ilaalama. Namoota dhalootaan dhihaatan — haadha warraa/abbaa warraa, ijoollee, fi maatii dhihaataa biroo — mana kana dhaalu danda'u.

Garuu dhimmi ijoo jiru: maqaan kaartaa irratti jiraachuun eegumsa guddaa kenna. Yoo maqaan namichaa/namiittii kaartaa irratti jiraate, mirga isaanii/isii agarsiisuuf salphata. Yoo hin jiraanne, ragaa hedduu fid barbaachisa — bu'aa baasii guddaa ta'a.

Kanaafuu maqaa kaartaa irratti galmeessisuu — gaa'ela booda — wasiiyyaa barreessuun waliin barbaachisaadha.

Dogoggorri Namoota Hedduu Raawwatan — Isin Keessas Tokko Yoo Jiraate

Dhimma kana hordofuun, dogoggora warra hedduu raawwatan tokko tokko haa ilaallu.

Dogoggora Tokkoffaa — Kaartaa irratti maqaa jiraachuun waan hundumaa fixe jedhanii yaaduu. Kun dogoggora guddaa dha. Akka Dhaddachi Ijibbaataa murteessetti, kaartaan maqaa agarsiisuuf gargaara — qabeenya dhuunfaa gara walootti hin jijjiiru.

Dogoggora Lammaffaa — Waliigaltee barreeffamaa gochuu dhiisuu. Namoonni mana waloon bituu yookiin gara walootti jijjiiruuf waliigalu garuu barreeffamaan hin galmoofsan. Rakkoon ka'utti, "nuti waliigalle" jechuun gahaa miti. Barreeffamni barbaachisaadha.

Dogoggora Sadaffaa — Abogaadoo osoo hin qaxariin mana bituu. Mana bituu fi galmee seeraa osoo abogaadoo malee itti fufuun rakkoo xixiqqoon gara guddaatti jijjiiramuu danda'a. Abogaadoon murtoo Dhaddachi Ijibbaataa kana beeka. Kun akka sirriitti hojjetamuuf gargaara.

Dogoggora Afraffaa — Seera gaa'elaa osoo hin galmoofsin waliin jiraachuu. Heeruma seeraan galmoofame malee, mirgi qabeenya walootti gaafachuu rakkisaadha. Mootummaan gaa'ela seeraan beekamte qofaaf mirga kana eega.

Dogoggora Shanaffaa — Wasiiyyaa barreessuu dhiisuu. Wasiiyyaan eegumsa guddaa kenna. Dhabamuu yeroo dhufu, maatii rakkoo guddaa irraa baraaruuf gargaara.

Waliigaltee Duraa (Prenuptial Agreement) — Maaliif Barbaachisaa Dhaa?

Afaan Oromoo keessatti "waliigaltee gaa'ela duraa" jennee beeknuu danda'ina. Biyyoota addunyaatti "Prenuptial Agreement" jedhamee beekkamu.

Waliigaltee kana maaliif barbaachisaa dhaa? Sababni guddaan: qabeenya dhuunfaa eeguuf. Yoo tokko mana guddaa ykn qabeenyaa hedduu qabatee gaa'elatti dhufe, waliigaltee kana keessatti: "Manni kiyya gaa'ela dura bitame dhuunfaa kiyya haa ta'u" jedhee barreessuu danda'a.

Waliigalteen kun Kwaarti 90 jalatti seeraan ni beekama. Lameenuu waliigalteen sana galmoofuun duratti fi boodatti mirga eega.

Dhimmi biraa barbaachisaan: waliigaltee kana "manni gaa'ela keessa waloon horatame qabeenya keenya waloo ta'a" jedhus barreessuu danda'u. Kun murtoo Dhaddachi Ijibbaataa waliin kan wal simu — yeroo gaa'elaa keessa horataman waloon qabu; gaa'ela dura horatame dhuunfaan qabatu.

Haala Addaa — Manni Kiraadhaan Kennamu (Condominium) Maal Godhama?

Itoophiyaa keessatti manni condominium dhimma baay'ee beekkamaa dha. Adeemsi itti fayyadama isaas haaluma kanaan ilaalamuu qaba.

Mootummaan mana condominium kenna. Maqaan namichaa irratti galmeeffama. Booda gaa'elli dhufa. Haadha warraan maqaan isii itti dabalama. Amma gaaffiin: manni kun waloo ta'eera?

Murtoo Dhaddachi Ijibbaataa fi Seera Maatii Federaalaa jalatti, haala armaan gadii ilaalama:

Manni condominium gaa'ela dura maqaa tokko irratti galmoofamee yoo jiraate — qabeenya dhuunfaa ta'a. Kaartaa irratti maqaan haadha warraa/abbaa warraa dabalamus, waliigaltee barreeffamaa seeraan galmoofame malee, qabeenya dhuunfaa ta'ee hafa.

Garuu yoo mootummaan mana kennu yeroon sanaa gaa'ela booda ta'e, fi lameenuu adeemsicha keessa hirmaatan — kaffalaa turan, itti dhiyaachaa turan — haalli kun adda. Yeroon fi hirmaannaan lameenii ilaalama.

Kanaafuu condominium qabattaniif, yeroo mana sanaa galmoofame fi kaffaltii itti adeemsifte sirnaan galmeessaa.

Mana Heeruma Booda Waloon Bituu — Adeemsi Sirrii Maal Ta'a?

Yoo lameenuu mana tokko waloon bituu barbaadan, adeemsi armaan gadii kun sirrii dha.

Jalqaba — Heeruma seeraan galmeessaa. Kaartaa fuudhaa (Marriage Certificate) hunda dura qopheessaa. Mootummaan heeruma seeraan beekamte qofaaf mirga qabeenya walootti eega.

Lammaffaa — Madda maallaqaa sirnaan galmeessaa. Mana bitaaf maallaqni eessaa akka dhufee — baankii, liqii, qusannaa — sirnaan galmee qabaachuu qaba. Kun lameenuu waloon kaffaluu isaanii ragaa ta'a.

Sadaffaa — Waliigaltee bituu keessatti maqaa lameen galmeessaa. Yeroo mana bitan waliigaltee bituu (purchase agreement) keessatti lameenuu maqaa "Bitaa" jedhu jalatti galmeessaa. Abogaadoo fayyadamaa.

Afraffaa — Kaartaa maqaa lameen barreeffamee fudhadhaa. Maqaan lameen kaartaa irratti jiraachuu qaba. Yoo maqaan tokko baye, gara Biiroo Manneen Magaalaa deemaa fi haaromsaa.

Shanaffaa — Waliigaltee gaa'elaa (yoo barbaachise) barreessaa. Mana gaa'ela dura horatame gara walootti jijjiiruuf, Kwaarti 90 jalatti waliigaltee barreeffamaa abogaadoon galmaa'uu qaba.

Gorsa Ijoo Dhumaaf — Waan Amma Godhachuu Qabdan

Barnoota har'aa kana irraa waan guddaa tokko fudhachuu barbaadna. Kaartaan maqaa agarsiisuuf gargaara — garuu mirga dhuunfaa gara walootti hin jijjiiru. Murtoon Dhaddachi Ijibbaataa kun seera ifaa fi murteessaa dha.

Kanaafuu waan armaan gadii kanneen hojjechuun ijoodha:

Heeruma keessan seeraan galmeessaa — kun bu'uura hunda. Mana bitaaf maallaqni eessaa akka dhufee galmee qabaadha — ragaa waloon kafaluu isaaniitii. Kaartaa irratti maqaa lameen galmeessisaa — yeroo rakkoo eegumsaaf gargaara. Mana gaa'ela dura horatame gara walootti jijjiiruuf waliigaltee barreeffamaa seeraan godhaa — Kwaarti 90. Abogaadoo gahumsa qabu waliin hojjedhaa — mana bituu fi galmee seeraa irratti gorsaaf. Wasiiyyaa barreessaa — dhabamuu yeroo dhufu maatii keessaniif rakkoo hir'isa.

Murtoon Dhaddachi Ijibbaataa kun seera qofaa miti — gorsa jireenya dha. Namoota hedduun yeroo dhibbaan keessatti rakkoo kana keessa kufu. Isin garuu har'a beektaniittu.

Xumura

​Kaartaan ykn waraqaan ragaa qabeenyummaa mirga uuma malee, qabeenya dhuunfaa gaa'ela duraa gara qabeenya walootti hin jijjiiru. 💡 Kanaafuu, kaartaa irratti maqaan nama lammataa (kan gaa’elaan itti dabalame) jiraachuun isaa qofti manicha qabeenya waloo hin taasisu; manichi yoom akka horatamee fi waliigalteen gaa’elaa jiraachuu isaa mirkaneeffachuun murteessaadha. Gabaabaatti, manni sun qabeenya dhuunfaa nama ijaarratee ykn bitatee ta'ee hafa jechuudha

Dubbisa: Waliigaltee Gaa’ilaa Duraa: Maaliif Barbaachisa? Akkaamitti Qophaa’a?